Linnanmäen Valokarnevaali

Linnanmäen kesäkausi päättyy näyttävästi huvipuiston verhoutuessa tunnelmallisesti erilaisten värivalojen loistoon.

Tänä vuonna vietetään Linnanmäen 65-vuotisjuhlavuotta ja huvipuisto on koristeltu erikoisvaloin Valokarnevaalia varten jo kymmenen vuotta. Valokarnevaalin aikana Linnanmäki on auki poikkeuksellisesti iltakymmeneen asti. Alueelle on maksuton sisäänpääsy, laitteiden kieputettavaksi tarvitset maksullisen laitelipun tai rannekkeen.

Laitteista Hurjakuru, Vonkaputous ja Kirnu olivat jo talvilevolla. Muut puiston laitteet olivat vielä käytössä, tosin säävarauksella. Valokarnevaali oli houkutellut kaiken ikäisten huvittelijoiden lisäksi paikalle paljon myös valokuvaajia kuvaamaan värivalojen loistoa. Myös omalta kohdaltamme kieputukset jäivät väliin ja tyydyimme vain fiilistelemään karnevaalitunnelmaa pimenevässä syysillassa.

Valokarnevaalin aikaan ulkoilmalava Estradilla esiintyy joka ilta erilaisia artisteja, meidän vierailumme aikana Raappana. Vielä tulevana viikonloppuna siellä esiintyvät Jore Marjaranta sekä Jean S. & Laura Voutilainen, lapsille taas esiintyy mm. Peppi Pitkätossu. Sunnuntai-iltana tunnelmallinen Valokarnevaali huipentuu huvikauden päättävään ilotulitukseen.


Linnanmäki, Tivolikuja 1,00510 Helsinki

Paavolan tammi

Suomen kauneimmaksi puuksi tituleerattu Paavolan tammi löytyy Lohjalta, Lohjansaaren eteläosasta. Suomalainen luontomatkailublogi Retkipaikka.fi nosti Paavolan tammen viime syksynä suorastaan puumaailman julkkikseksi ja komeileepa komea tammi tänä vuonna julkaistun Retkipaikka -kirjan kannessakin.

Tammen luo johdattava lyhyt luontopolku lähtee Lohjansaaren koulun pihalta. Tammikossa kiertelevällä luontopolulla on mittaa vain noin kilometrin verran, joten tammen luo tepastelee nopeasti. Paavolan  tammikko on valtakunnallisesti arvokas lehtoalue, joka rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 1994.

Ennen Paavolan tammea sukelletaan tiheään kuusikkoon, jonka jälkeen päädytään aukiolle, jossa näyttävä puuvanhus komeilee. Ikää tammella arvioidaan olevan 400-500 vuotta. Puun vierellä oleva taulu kertoi tammen ympärysmitaksi 472 cm (110 cm:n korkeudelta mittattuna) ja sen haaroittuneet oksat kurkottelevat pitkälle sivusuuntaan. Huomattavasti suurempiakin tammia Suomen maasta löytyy, mutta tammen lehvästön läpi siivilöityvä valo ja sen sijainti pyöreällä aukiolla, kuusikon keskellä, tekevät paikasta satumaisen ja taianomaisen. Vallan mainio retkikohde kauniina syyspäivänä.

» Retkipaikka.fi - Paavolan tammi Lohjalla
» Lohjan saaristoseura ry - Paavolan luontopolku



Paavolan tammi, Lohjansaaren koulu, Pietiläntie 23,08800 Lohja

Pispalan uittotunneli

Vuoden ‘66 syksyllä käynnistyi Tampereella kunnianhimoinen tunnelihanke, joka toteutuessaan tarjoaisi nopean väylän uitettavan puutavaran siirtämiseksi Näsijärven ja Pyhäjärven välillä. Tunneli valmistuikin kahdessa vuodessa, suoriutui ansiokkaasti koeuitosta ja sai osakseen hienot avajaiset. Harmillisesti maailma tunnelin ulkopuolella oli kuitenkin noiden kahden vuoden aikana mennyt eteenpäin ja samalla pöllit siirtyneet tukkirekkojen kiskottaviksi. Ikävän takaiskun seurauksena tuo 280 metriä pitkä kuolevan kansanperinteen muistomerkki päätettiin sulkea päädyistään ja keskittyä Näsinneulan suunnitteluun.

Tunneli sai uinua unohdettuna ruususen untaan neljän vuosikymmenen ajan, kunnes vuonna 2013 valtuustoaloitteiden myötä tunneli päädyttiin avaamaan uudelleen. Tällä kertaa sen toimenkuvaan kuului veneiden siirtoväylänä toimiminen vesistöjen välillä, missä virassa se yhä palvelee. Näsijärven puoleisen aukon kupeeseen avattiin myös kahvila, jonka pitäjä vastaa tunnelin avaamisesta sekä sulkemisesta. Samassa päädyssä on myös entisöitynä uittokalustoa.

Tunneli itsessään ei ole kovin erikoinen sisältä, mielenkiintoisena yksityiskohtana kuitenkin toimii sen kattoon maalattu keskiaikainen risti. Sen yläpuolella sijaitsi Pispalan vanha kirkko, joka tuhoutui tulipalossa tunnelin rakennustöiden aikaan 1968. Tulipalon aiheuttajaksi epäiltiin tunnelityömaan sähkötöitä.

Pitkäniemen mielisairaalan hautausmaa

Niuvanniemi, Törnävä, Kellokoski - melkeinpä jokainen taitaa tietää lähimmän mielisairaalan kutsumanimen ja usein siihen liittyy kolkko kaiku. Pirkanmaalla vastuu lankeaa Pitkäniemen sairaalalle, joka jo 1800-luvulta saakka on tarjonnut potilailleen lohtua ja lepositeitä. Nykyisin Pitkäniemi on paljon muutakin kuin psykiatrinen osasto, mutta edelleen nimi yhdistyy ensimmäisenä mielisairaalaan.

Sairaalan kupeessa, metsän keskellä sijaitsee pieni mutta varsin omaleimainen kalmisto. Kyseessä on mielisairaalan oma hautausmaa, jonka uumeniin peiteltiin vuosien 1902 - 1964 välisenä aikana 426 potilasta. Erityisen synkän ajanjakson muodostivat sotavuodet. Jos puutteessa eläneen kansakunnan ruokahuolto oli heikkoa, vielä huonommassa asemassa olivat mielisairaalan toista tuhatta asukasta, joiden korttiannos oli vielä kolmanneksen tavan kansalaista pienempi. Potilaiden kerrotaan syöneen ruohoa henkensä pitimiksi, eikä heikoissa olosuhteissa levinnyt tuberkuloosi helpottanut tilannetta. Potilaskuolleisuus nelinkertaistui pahimpana talvena 1941.

Olen käynyt ensimmäisen kerran Pitkäniemen hautausmaalla vuoden 1995 paikkeilla ja muistelen hautakivien lojuneen nykyistä enemmän hajallaan. Lisäksi aluetta peitti tuolloin selvästi tiheämpi kasvisto, nykyään aluetta hoidetaan jollain tavalla. Huomattava osa hautakivistä tuntuu kuuluneen merimiehille - syyksi on arveltu kuppaa, joka aivoja vaurioittavana täytti aikanaan mielisairaaloita, eikä Pitkäniemii liene ollut poikkeus.