Heinolan vesitorni

Vesitorni valmistui Heinolan harjulle vuonna 1951 ja kahvilatoimintaa sen ylimmässä kerroksessa on ollut jo vuodesta 1954 lähtien. Nykyisin tornin huipulla toimii näköalakahvila Cafe Torni, joka on kunnostettu ja sisustettu vanhan ajan hengessä. Kahvien ja virvokkeiden lisäksi näköalakahviossa voi tutustua Heinolan historiaan.

Tornin korkeus maanpinnasta on 30 metriä sekä Kymijoen keskipinnasta 63 metriä ja merenpinnasta 141 metriä. Sen alemmissa kerroksissa on toimistotiloja ja huipun näköalakahvioon pääsee joko hissillä tai kuntoilemalla rappusia pitkin.

» Vesitornin Cafe Torni 
» Cafe Torni Facebookissa


Näytä Suomi Tour suuremmalla kartalla
Heinolan vesitorni, Harju, 18100 Heinola

Pääskyvuoren näkötorni

Heinävedellä 102 metriä korkean Pääskyvuoren laella seisoo tukeva puinen näkötorni, josta avautuvat näkymät Heinäveden metsäisiin maisemiin ja Kermajärvelle sekä toistaiseksi suljetun ja uutta rinneyrittäjää etsivän laskettelukeskuksen rinteisiin. Pääskyvuori sijaitsee Heinäveden keskustasta kolme kilometriä Varkauden suuntaan ja näkötornille löytyy opasteet Pääskyvuorentieltä.

Pääskyvuoren juurella, Kermajärven rannassa, toimi aikoinaan Tulilahden leirintäalue. Tulilahti tuli surullisen kuuluisaksi siellä vuonna 1959 tapahtuneesta kaksoismurhasta, joka kuuluu edelleen Suomen kuuluisimpien selvittämättömien henkirikosten joukkoon. Leirintäalueella surmansa saivat kaksi pyöräretkellä ollutta nuorta naista, Eine Nyyssönen ja Riitta Pakkanen, jotka löytyivät paikalta suohautaan kätkettyinä. Tapauksesta entistä myyttisemmän tekevätkin sen yhtäläisyydet Isojoella muutama vuosi aiemmin tapahtuneen Kyllikki Saaren murhan kanssa. Pikaisista etsinnöistä huolimatta emme onnistuneet vielä löytämään Tulilahden rannalta suohaudan paikkaa, joten palaamme tähän tapaukseen tarkemmin vielä myöhemmin.


Näytä Suomi Tour suuremmalla kartalla
Pääskyvuoren näkötorni, Pääskyvuorentie, 79700 Heinävesi

Pyynikin näkötorni

Maailman suurimmalla jääkauden aikaisella soraharjulla sijaitseva Pyynikin näkötorni on tunnettu paitsi hienoista maisemistaan yli Tampereen myös makoisista munkeistaan.

Pyynikinharjun maisemia on näkötornista ihailtu jo vuodesta 1888 alkaen. Silloisen puisen näkötornin vaurioiduttua vuoden 1918 sisällissodassa paikalle valmistui nykyinen punagraniittinen näkötorni, Tampereen kaupungin 150-vuotisjuhlan kunniaksi, vuonna 1929.

26 metriä korkean tornin näköalatasanteelle pääsee kipuamaan sekä portaita pitkin että hissillä. Näkötornin juurella tuoreita munkkeja tarjoilee Pyynikin munkkikahvila ja pihalta löytyy myös jäätelökioski.

» Pyynikin näkötornin kahvila


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla
Pyynikin näkötorni, Näkötornintie 20, 33230 Tampere

Päijätsalonvuoren näkötorni

Päijätsalo on noin 300 hehtaarin kokoinen saari, joka on osa Päijänteen kansallispuistoa. Päijänteen ympäröimä saari sijaitsee seitsemisen kilometriä Sysmän keskustasta Suopellon suuntaan.

Päijätsalon korkein kohta on 86 metriä järven pintaa ylempänä, jonka laelle Suopeltolaiset huvila-asukkaat ja paikkakuntalaiset rakensivat Päijätsalonvuoren näkötornin vuonna 1899. Vuosikymmenten varrella näkötornia on kunnostettu useaan otteeseen.

Päijätsalossa risteilee merkittyjä luontopolkuja niin näkötornille kuin rannassa sijaitsevalle Pyydysniemen nuotiopaikallekin. Päijätsalon vuori oli tunnettu paikallinen nähtävyys jo 1800-1900-lukujen taitteessa ja Pyydysniemi suosittu rantautumispaikka, josta oli hyvä kiivetä vuorelle ihailemaan Päijänteen suurimmalle selälle avautuvia maisemia. Tehinselkä on noin 20 km pitkä ja 15 km leveä ja se ulottuu Sysmästä Kuhmoisen ja Padasjoen alueille.


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

Luovan näkötorni

Puurakenteinen 28 metriä korkea Luovan näkötorni kohoaa 141 metrin korkeuteen merenpinnasta ja näkötornista avautuvat hienot näkymät yli Pohjanmaan lakeuksien. Näkötorni sijaitsee peltojen keskellä kohoavan Loukajanvuoren huipulla.


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

Suurmäen näkötorni

Uusia näkökulmia vanhaan kotikaupunkiin tarjosi Suurmäen näkötorni, joka on hyvä esimerkki siitä, että tutuista kaupungeistakin löytyy vielä uusia käymisen arvoisia paikkoja.

Salpausselän harjulla töröttävät kolme hyppyrimäkeä ovat Lahden tunnetuimpia nähtävyyksiä. Korkein niistä, Suurmäki, kurkottelee 116 metrin korkeuteen ja sen huipulla toimii kesäisin näkötorni. Tornin näköalatasanteelta avautuvat näkymät yli Lahden kaupungin sekä toiseen suuntaan Vesijärven maisemiin.

Hyppyrimäen alastulorinteessä sijaitsee ehkä yksi Suomen erikoisimmista uimapaikoista, Lahden maauimala, jossa pääse pulahtamaan 50 metriseen ulkoaltaaseen sekä pienempään lasten altaaseen. Suurmäen vieressä ovat lisäksi K-90 ja K-64 -mäet sekä kolme pienempää Karpalon hyppyrimäkeä, joissa tulevat mäkikotkat harjoittelevat siipiään.

 Koko urheilukeskuksen alue hyppyrimäkineen, hiihtostadioneineen sekä halleineen on kansainvälisesti tunnettu mm. vuotuisista Salpausselän kisoista sekä dopingkatkuisista MM-hiihdoista 2001.

» Lahtiguide 
» Salpausselän kisat


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

Pirunpesä

Pirunpesä on paikan nimivalintana sangen onnistunut, ainakin luokkaretkikohteena se lienee kiinnostavampi vierailukohde kuin “preglasiaalinen rapaumaonkalo”. Niin tai näin, kyseessä on sen kaliiperin kuoppa ettei vastaavia osu aivan jokaiseen kinkeripiiriin, syvyyttä montulla on 23 metriä. Aikain myötä kyseinen luonnonihme oli päässyt kuitenkin täyttymään kivillä ja kävyillä, niinpä se löydettiin vasta 1980-luvulla. Ruoppaustoimet rahoitettiin pitkälti Pertti “Spede” Pasasen toimesta, joka saattaa osalle olla tuttu nimi geologian ulkopuolisista saavutuksista. Vaikka Spede olikin hankkinut kannuksensa muissa kuvioissa, hän oli kiinnostunut kotimaisista luonnonihmeistä ja katsoi aiheelliseksi avata Pirunpesän suurelle yleisölle.

Ehdottomasti vierailun arvoinen kuriositeetti - paikalla on myös varsin asiallinen näkötorni ja kahvila. Kilpailevien turistikohteiden vähäisyys muuten kulminoituu mukavasti näkötorniin kiivetessä, ilmansuunnasta riippumatta ympärillä on vain ylävinkkelistä näkyvää havumetsää.


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla