lauantai 19. elokuuta 2006

Suurmäen näkötorni





Uusia näkökulmia vanhaan kotikaupunkiin tarjosi Suurmäen näkötorni, joka on hyvä esimerkki siitä, että tutuista kaupungeistakin löytyy vielä uusia käymisen arvoisia paikkoja.

Salpausselän harjulla töröttävät kolme hyppyrimäkeä ovat Lahden tunnetuimpia nähtävyyksiä. Korkein niistä, Suurmäki, kurkottelee 116 metrin korkeuteen ja sen huipulla toimii kesäisin näkötorni. Tornin näköalatasanteelta avautuvat näkymät yli Lahden kaupungin sekä toiseen suuntaan Vesijärven maisemiin.

Hyppyrimäen alastulorinteessä sijaitsee ehkä yksi Suomen erikoisimmista uimapaikoista, Lahden maauimala, jossa pääse pulahtamaan 50 metriseen ulkoaltaaseen sekä pienempään lasten altaaseen. Suurmäen vieressä ovat lisäksi K-90 ja K-64 -mäet sekä kolme pienempää Karpalon hyppyrimäkeä, joissa tulevat mäkikotkat harjoittelevat siipiään.

 Koko urheilukeskuksen alue hyppyrimäkineen, hiihtostadioneineen sekä halleineen on kansainvälisesti tunnettu mm. vuotuisista Salpausselän kisoista sekä dopingkatkuisista MM-hiihdoista 2001.

» Lahtiguide 
» Salpausselän kisat


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

Hollolan keskiaikainen kivikirkko







Hollolan keskiaikainen kivikirkko, katolisella ajalla nimetty Pyhän Marian kirkoksi, on Päijät-Hämeen alueen tärkeimpiä keskiaikaisia muistomerkkejä. Ajoitusarvion mukaan kirkko on valmistunut nykyiseen muotoonsa 1495—1510 välisenä aikana - sakaristo ensin noin v. 1495, sitten kirkkosali v. 1500 ja asehuone vuoden 1505 jälkeen. Kirkon eteläpuolella on Carl Ludwig Engelin suunnittelema uusklassinen 1829–1831 rakennettu kellotapuli. Museovirasto on määritellyt kirkon ja kellotapulin valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY).

Hollolan kirkossa on säilynyt paljon alkuperäistä ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta irtaimistoa. Kirkko on tullut kuuluisaksi erityisesti hyvin säilyneistä Uuden testamentin henkilöitä ja pyhimyksiä esittävistä puuveistoksistaan.

Kansantarinan mukaan Hollolan kirkon rakensivat kaksi jättiläistä nimeltä Hollo ja Martta. Jättiläiset ovat saaneet oman kahdesta kivipaadesta muodostuvat veistoksenkin Lahdentien (valtatie 4 / E75) varteen.


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

perjantai 18. elokuuta 2006

Suomen suurin hiekkalinna




Suomen suurin hiekkalinna rakentuu kesäisin Lappeenrantaan. Hiekkalinnoihin on käytetty yhteensä 3 miljoonaa kiloa eli 180 kuorma-autollista hiekkaa. Teokset valmistuivat kahdeksassatoista päivässä eri puolelta Suomea saapuneiden hiekkataiteilijoiden yhteistyönä. Tänä vuonna rakentamiseen saatiin apua myös Latviasta, Englannista ja Kanadasta.

Hiekkalinna on valmistettu ainoastaan hiekasta ja vedestä, mitään tukirakenteita ei ole käytetty. Kostutettu hiekka tiivistetään vanerimuottien avulla ja veistetään ylhäältä alaspäin edeten. Sade ei vahingoita veistoksia, sillä veistokset on sumutettu puuliimavesiseoksella, joka muodostaa suojakalvon vesipisaroita ja tuulta vastaan.

» Lappeenrannan hiekkalinna


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

torstai 17. elokuuta 2006

Bunkkerimuseo







Joensuun bunkkerimuseo kätkee syövereihinsä kaksin kappalein autenttisia teräsbetonikorsuja, asianmukaisin konekivääripesäkkein varustettuja juoksuhautoja sekä panssarivaunujen kiusaksi aseteltuja kivenmurikoita sotavuosilta. Salpalinjan osana toimineet puitteet ovat hyvin säilyneitä, puolustustaisteluita on jouduttu käymään lähinnä vain ajan kalvavaa hammasta vastaan. Museolla on myös varsin kattava kokoelma muuta sodankäynnissä hyväksi havaittua esineistöä.


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla
Joensuun bunkkerimuseo, Virrantaus 7, 80140 Joensuu

Pirunkirkko







Kolilla on useita luolia, joista yksi tunnetaan Pirunkirkkona. Pirunkirkko on Z-kirjaimen mallinen 34 metriä pitkä ja 1–7 metriä korkea rakoluola, jonka katto muodostuu halkeamaan kiilautuneista kivilohkareista. Nimensä se on saanut kansan uskomuksesta, jonka mukaan luola on itse asiassa varsinaisen pirujen kirkon eteinen ja pirulla oli oma kirkkonsa aivan luolan perällä. Kirkkoon pääsy oli suljettu suurin kivin, ja vain pieni rako sallii nähdä suuren luolan tuolle puolen. Tarinan mukaan se, joka pystyy kiipeämään pirunkirkon peräseinällä sijaitsevan syvennyksen luo, näkeekin siellä pienen pirun kirkkosalin penkkeineen. Uskottiin, että piru oli ainoa, joka mahtuisi menemään kivien raosta kirkkoonsa. Luolaa ovat käyttäneet useat noidat, joista tunnetuin on Ukko Kinolainen.

Luolassa ovat käyneet myös useat taiteilijat. Muun muassa Eero Järnefelt vieraili Pirunkirkossa vuonna 1893 ja laati sen seinään runon, jonka kopio vuodelta 1939 on vielä nähtävissä luolan kolmannessa salissa: ”yksi salaisuus yks henki, yksi onni kumpaisenki, on kirkko tämä, sen pyhyyttä muistelemma aina.”

Pirunkirkko sijaitsee Rantatien varrella 12 km Kolilta etelään. Luolalle johtaa moniportainen polku tien varren pysäköintialueelta. 


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

keskiviikko 16. elokuuta 2006

Kolin Lomaranta




Kolin kansallismaisemiin tutustumisen jälkeen iltapalaksi nautittiin maukasta kalakukkoa ja päät painettiin tyynyyn Pielisen rannassa, Kolin lomarannan aitassa. Tässä aitassa saivat koiratkin yöpyä.


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

maanantai 14. elokuuta 2006

Kastellin linnanrauniot


Kastellin linnanrauniot - nimestä huokuu entiaikain ritariromantiikkaa mutta ei syytä huoleen, kyseessä on varsin miehekäs kokoelma päänkokoisia kiviä suorakaiteen muotoiseen asetelmaan ladottuina.

Muinaisjäännöksen syntyvaiheiden on arvioitu ajoittuneen samoille tuhatluvuille Egyptin suurten pyramidien kanssa, eli noin 2700–2200 eaa. Kysseessä on siis varsin iäkäs installaatio, jonka alkuperäisestä käyttötarkoituksesta ei ole varmuutta. Nopeasti katsoen linnanrauniot muistuttavat tavanomaista pirunpeltoa, mutta pienen tarkastelun jälkeen huomio kiinnittyy siihen ilmeiseen seikkaan, että kaikki kivet ovat varsin yhdenmukaisia kooltaan.

Kastellin linnanrauniot eivät ehkä vedä puoleensa wiccoja aivan Stonehengen tapaan, mutta kannattaa huomioida kyseessä olevan likimain samaa saapumiserää oleva ihmiskäsin koottu rakennelma.

Kastellin jätinkirkko, Linnalantie, 92240 Kastellinperä

sunnuntai 13. elokuuta 2006

Etelänkylän Isosilta


Vuodelta 1837 oleva Etelänkylän Isosilta on todennäköisesti Suomen vanhin käytössä oleva puinen tukiansassilta ja valtakunnallinen tiemuseokohde. Pituutta vanhuksella on 77 metriä. Siltaa on vuosien varrella kunnostettu, mutta silti siinä on vielä alkuperäisiä osia, jotka ovat kannattaneet sitä sen koko 150-vuotisen ”uran” ajan.


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

Raahen museo








Raahen viehättävä museo on Suomen vanhin yliopistojen ulkopuolinen museo. Museo on perustettu vuonna 1862. Raahen museon kokoelmien rungon muodostavat 1800-luvulla lahjoitetut esineet: kaukomailta tuodut luonnonihmeet ja käyttöesineet sekä eksoottiset matkamuistot. Museossa on esillä mm. maailman vanhin sukelluspuku “Wanha Herra” 1700-luvulta sekä merkittävä kokoelma 1600-luvun kirkkoveistoksia.

» Raahen museo



Näytä Suomitour suuremmalla kartalla
Raahen museo, Rantakatu 33, 92100 Raahe

lauantai 12. elokuuta 2006

Pirunpesä





Pirunpesä on paikan nimivalintana sangen onnistunut, ainakin luokkaretkikohteena se lienee kiinnostavampi vierailukohde kuin “preglasiaalinen rapaumaonkalo”. Niin tai näin, kyseessä on sen kaliiperin kuoppa ettei vastaavia osu aivan jokaiseen kinkeripiiriin, syvyyttä montulla on 23 metriä. Aikain myötä kyseinen luonnonihme oli päässyt kuitenkin täyttymään kivillä ja kävyillä, niinpä se löydettiin vasta 1980-luvulla. Ruoppaustoimet rahoitettiin pitkälti Pertti “Spede” Pasasen toimesta, joka saattaa osalle olla tuttu nimi geologian ulkopuolisista saavutuksista. Vaikka Spede olikin hankkinut kannuksensa muissa kuvioissa, hän oli kiinnostunut kotimaisista luonnonihmeistä ja katsoi aiheelliseksi avata Pirunpesän suurelle yleisölle.

Ehdottomasti vierailun arvoinen kuriositeetti - paikalla on myös varsin asiallinen näkötorni ja kahvila. Kilpailevien turistikohteiden vähäisyys muuten kulminoituu mukavasti näkötorniin kiivetessä, ilmansuunnasta riippumatta ympärillä on vain ylävinkkelistä näkyvää havumetsää.


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

perjantai 11. elokuuta 2006

Suomen vanhin riippusilta





Perttilän silta on tiettävästi vanhin liikenteelle avoin teräksinen riippusilta Suomessa. Silta on teräsrakenteinen ja puukannella varustettu. Sen pituus on 86 metriä ja sen hyödyllinen leveys on 4,2 metriä. Se tehtiin norjalaisen esikuvan mukaan vuosina 1909-1910. Rakennusmestarina toimi Valte Antila Ilmajoelta, teräsosat taottiin kyläseppä Lauri Hannun pajassa ja kannatinvaijerit tuotiin valmiina Hollannista.

Vuonna 1916 silta “klenkahti” viiden jyväkuorman ajaessa sille yhtä aikaa. Vuonna 1982 uusittiin siltaan kansirakenne, poikkikannattajat ja kaideristikot. Museosillaksi se hyväksyttiin 1982.

Sillalla on edelleen perinteitä kunnioittaen "Juosten ajo kielletty".



Näytä Suomitour suuremmalla kartalla