Eva Ryynäsen ateljee ja Paaterin kirkko

Lieksan Vuonisjärvellä luonnonkauniissa maisemissa sijaitsee kuvanveistäjä Eva Ryynäsen (1915-2001) taiteilijakoti, ateljee sekä hänen suurin työnsä; vuonna 1991 valmistunut Paaterin kirkko. Paateri on yksi Lieksan suosituimmista käyntikohteista, jossa on vieraillut vilkkaimpina aikoina jopa toista tuhatta turistia päivässä ulkomaita myöten.

Paaterin kirkko on valittu Lieksan kauneimmaksi rakennukseksi. Kirkossa näkyy vahvasti Ryynäsen kädenjälki ovia ja penkkejä myöten, jotka on tehty silloisesta Neuvostoliitosta tuoduista ikihongista. Kirkon alttarina toimii suuri Karjalan kuusen juurakko. Kirkko on varattavissa myös yksityistilaisuuksiin ympäri vuoden.

Paaterissa Eva Ryynänen asui miehensä Paavon kanssa, joka auttoi Evaa suurten puiden käsittelyssä. Taiteilijakodissa on esillä Evan töitä, tunnetuimpia niistä on upea veistos “Veljekset Hiidenkivellä”, jonka ansiosta hänet hyväksyttiin opiskelemaan Suomen Taideakatemian kouluun eli Ateneumiin vuonna 1934. Suoraan talon seinähirsiin on veistetty myös toinen Seitsemän veljestä -aiheinen teos. Taiteilijakodin pihalta löytyy muistomerkki, jonne Evan ja Paavon tuhkat on haudattu.

Entisessä navetassa sijaitsee ateljee, josta löytyy lisää Ryynäsen luonnonläheisiä veistoksia sekä valokuvanäyttely Evasta työnsä ääressä. Eva opiskeli Ateneumissa 1934-39, mutta päätoimisesti hän siirtyi taiteen pariin vasta jäätyään eläkkeelle maatalon askareista. Helsingissä ollut Amos Andersonin taidenäyttely vuonna 1974 sekä sitä seurannut näyttelykierros Turussa ja Jyväskylässä tekivät Evan töitä tunnetuiksi. Hän sai elämänsä varrella useita palkintoja, kunniamerkkejä ja arvonimiä, mm. Pro Finlandia -mitalin 1977 ja professorin arvonimen vuonna 1998. Paaterissa Eva Ryynäsen käsistä syntyi 500 veistosta enimmäkseen puusta, mutta hän käytti töissään myös pronssia ja marmoria. Hänen töitään löytyy mm. monista suomalaisista kirkoista, pankeista ja muista julkisista rakennuksista, viitisenkymmentä veistosta on myös ulkomailla.

Liput Paateriin saa ostettua portilla sijaitsevasta Galleria-kahvilasta. Kahvilan pöydät ja tuolit ovat Ryynäsen käsialaa ja esillä on muitakin Evan veistoksia. Myös Galleria-kahvila on vuokrattavissa yksityistilaisuuksia varten.

» Paateri - Eva Ryynänen 
» Paaterin Galleria-Kahvila Facebookissa


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla
Eva Ryynäsen ateljee ja Paaterin kirkko, Paateri 21, 81560 Vuonisjärvi

Bunkkerimuseo

Joensuun bunkkerimuseo kätkee syövereihinsä kaksin kappalein autenttisia teräsbetonikorsuja, asianmukaisin konekivääripesäkkein varustettuja juoksuhautoja sekä panssarivaunujen kiusaksi aseteltuja kivenmurikoita sotavuosilta. Salpalinjan osana toimineet puitteet ovat hyvin säilyneitä, puolustustaisteluita on jouduttu käymään lähinnä vain ajan kalvavaa hammasta vastaan. Museolla on myös varsin kattava kokoelma muuta sodankäynnissä hyväksi havaittua esineistöä.


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla
Joensuun bunkkerimuseo, Virrantaus 7, 80140 Joensuu

Pirunkirkko

Kolilla on useita luolia, joista yksi tunnetaan Pirunkirkkona. Pirunkirkko on Z-kirjaimen mallinen 34 metriä pitkä ja 1–7 metriä korkea rakoluola, jonka katto muodostuu halkeamaan kiilautuneista kivilohkareista. Nimensä se on saanut kansan uskomuksesta, jonka mukaan luola on itse asiassa varsinaisen pirujen kirkon eteinen ja pirulla oli oma kirkkonsa aivan luolan perällä. Kirkkoon pääsy oli suljettu suurin kivin, ja vain pieni rako sallii nähdä suuren luolan tuolle puolen. Tarinan mukaan se, joka pystyy kiipeämään pirunkirkon peräseinällä sijaitsevan syvennyksen luo, näkeekin siellä pienen pirun kirkkosalin penkkeineen. Uskottiin, että piru oli ainoa, joka mahtuisi menemään kivien raosta kirkkoonsa. Luolaa ovat käyttäneet useat noidat, joista tunnetuin on Ukko Kinolainen.

Luolassa ovat käyneet myös useat taiteilijat. Muun muassa Eero Järnefelt vieraili Pirunkirkossa vuonna 1893 ja laati sen seinään runon, jonka kopio vuodelta 1939 on vielä nähtävissä luolan kolmannessa salissa: ”yksi salaisuus yks henki, yksi onni kumpaisenki, on kirkko tämä, sen pyhyyttä muistelemma aina.”

Pirunkirkko sijaitsee Rantatien varrella 12 km Kolilta etelään. Luolalle johtaa moniportainen polku tien varren pysäköintialueelta. 


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

Kolin Lomaranta

Kolin kansallismaisemiin tutustumisen jälkeen iltapalaksi nautittiin maukasta kalakukkoa ja päät painettiin tyynyyn Pielisen rannassa, Kolin lomarannan aitassa. Tässä aitassa saivat koiratkin yöpyä.


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

Paateri

Paateri on taiteilija ja kuvanveistäjä Eva Ryynäsen ateljee ja koti. Eva Ryynänen (1915-2001) loi uransa aikana yli 500 veistosta, käyttäen materiaalina yleensä puuta. Paaterissa sijaitsee myös hänen suurin työnsä, puinen Paaterin kirkko.


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla
Paateri, Paateri 21, 81560 Vuonisjärvi

Koli

Koli on Pohjois-Karjalan korkein vaara Pielisen rannalla Lieksassa, johon liittyy useita mystisiä tarinoita.

Kolin valkoisten kvartsiittikallioiden kuuluisin huippu on Ukko-Koli, joka kohoaa 347 metrin korkeudelle merenpinnasta ja 253 metriä yli Pielisen pinnan. Huipulta avautuu yksi Suomen tunnetuimmista kansallismaisemista, jonka jylhät näkymät ovat innoittaneet taiteilijoita jo 1800-luvulla Sibeliuksesta Järnefelttiin.

Tarinat kertovat Kolilla olleen käräjä-, uhri- ja palvontapaikkoja. Niin Ukko- kuin Akkakolikin ovat kuuleman mukaan nimetty vanhojen jumalien mukaan. Paha-Kolin jyrkänteeltä taas tarinoiden mukaan heitettiin alas rikollisia. Joka selvisi pudotuksesta, oli syytön. Kolin pohjoisrinteessä on uhrihalkeama, joka on on muinaismuistolain suojaama kohde. Uhrihalkeaman kalliosta voi löytää noin sadan vuoden ikäisiä kalliopiirros- nimikirjoituksia ja halkeamasta on löydetty vanhoja kultaisia ja hopeisia kolikoita. Erään selityksen mukaan paikannimi “Koli” juontaisikin juurensa juuri uhrihalkeamaan pudotettujen rahojen kolinasta. Kili koli kili koli.

Edelleen nykypäivänä Kolin kansallispuisto on merkittävä ja monipuolinen luontomatkailualue. 


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

Keretin torni

Keretin kaivos valmistui Outokumpuun vuonna 1954 ja se oli tuolloin Euroopan toiseksi suurin kuparikaivos. Huikeat 96 metriä korkea vanha kaivostorni on Pohjois-Karjalan korkein rakennus ja Euroopankin mittakaavalla korkeimpia kaivostorneja. Torni on tärkeä kaivostoiminnan muistomerkki ja se sai suojelupäätöksen vuonna 1998.

Keretin kaivoksen alueella toimii nykyään 9-reikäinen golfkenttä, jota Keretin torni edelleen vartioi. Toivottavasti torni saadaan tulevina vuosina kunnostettua ja valjastettua matkailukäyttöön.

» Aarrekaupunki


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

Vanha Kaivos

Outokummun kaivokset saivat alkunsa Outokummun kuparilöydöstä vuonna 1910, ja kaivos oli aikoinaan Euroopan suurin kuparikaivos. Kaivoksissa oli yhteensä yli 400 kilometrin mittainen kaivoskäytäväverkosto. Syvin kohta oli 430 metrin syvyydessä. Kaivostoiminta päättyi lopullisesti 1989.

Outokummun vanha kaivos valjastettiin matkailu- ja kulttuurikäyttöön 1980-luvun puolivälissä, jolloin alueelle perustettiin Vuorenpeikonmaa -niminen matkailukohde. 1990-luvun alussa lama ja taloudelliset vaikeudet iskivät kuitenkin vuorenpeikkoihinkin ja matkailukohde korvattiin Vanha Kaivos -tuotemerkillä.

Nykyään vanhan kaivoksen alueella toimii kaivosmuseo ja kunnostetussa museotunnelissa pääsee tutustumaan kaivoshistoriaan sekä kaivosmiehen arkeen vanhojen kuvien ja koneiden avulla. Vuorenpeikonmaan ajoilta vanhan kaivoksen tunneleihin on jäänyt kuitenkin lymyilemään ainakin yksi vuorenpeikkokin.

» Aarrekaupunki


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla