Kammiovuori

Sysmän Vintturissa kohoava Kammiovuori on yksi Etelä-Suomen korkeimmista kohdista, 220 metriä merenpinnasta. Vuorella kiertää 3,8 kilometrin pituinen merkitty luontopolku, joka johdattaa näköalapaikalle. Jyrkimpiin kohtii on liikkujien avuksi on kiinnitetty köysiä. Näköalapaikalla onkin hyvä nauttia rauhassa vaikka eväät, Sysmän katolla hienoja maisemia ihaillen. Kammiovuorelta löytyy jääkauden jälkeensä jättämiä suuria siirtolohkareita.

Polun varrelle jää myös vuoren kupeessa oleva Hiskiaan luola, jossa kerrotaan asuneen 1900-luvun alkupuolella Hiskias-niminen kulkuri-murhamies, joka pakeni vuorelle poliisia. Selviytyäkseen hengissä hän metsästi, kalasti ja varasti alueen taloista ruokatarvikkeita.

» ESS:n retkikohteena Sysmän Kammiovuori

Vintturi ja Kammiovuori sijaitsee 24 kilometriä Sysmän kirkonkylästä pohjoiseen. Kammiovuorelle on opastus Luhankaan vievältä tieltä 612.

Kammiovuorelta palatessaan, urheilusuorituksen synnyttämää janoa voi käydä sammuttamassa esimerkiksi läheisessä Yhden lehmän pubissa.


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

Susiluola

Neandertalin ihmisten jäljillä Suomen suurimmassa luolassa. Susiluolan kooksi on arvioitu 400-500 m2. Maatutkaluotausten perusteella luola on 30 metriä pitkä ja suuaukon kohdalla noin 25 metriä leveä. Suuaukon korkeus on enimmillään 1,5 metriä ja luolan korkein kohta 2,2 metriä on luolan suuaukon lähellä. Susiluolalla tehtävien tutkimuksien vuoksi luolan suuaukko on aidattu, jotta tutkimuskohde säilyisi koskemattomana.

Susivuoren kallioperä on granodioriittia, jonka ikä on noin 1,9 miljardia vuotta, itse luolan iäksi on arvioitu yli 2,6 miljoonaa vuotta. Luola on syntynyt kallioperän vaakarakoon, joka on vuosimiljoonien kuluessa laajentunut luolaksi. Luolan täyte koostuu seitsemästä kivi- ja sorakerroksesta, joista ainakin ylin on työntynyt luolaan viimeisen n. 74 000 vuotta sitten alkaneen jääkauden sulamisvaiheessa n. 8 500 - 8 000 vuotta sitten. Luolan tyhjennys käynnistyi keväällä 1996 ja on jatkunut Museoviraston, Geologian tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston ajoituslaboratorion kanssa.

Luolassa on mahdollisesti ollut myös ihmistoimintaa, josta kertovat luolan sisäosista löydetyt esineet ja tulenpidon jäljet, joista ensimmäinen löydettiin vuonna 1996. Luolan tutkimukset ovat herättäneet laajaa kiinnostusta myös maamme rajojen ulkopuolella, löytöjä on kommentoitu kriittisesti ja ehkä eniten keskustelua onkin herättänyt kysymys luolan asukkaiden edustamasta ihmislajista. Asukkaista itsestään ei ole kuitenkaan jälkiä, koska luuaineisto ei Suomen maaperässä säily, mutta tutkimustulosten perusteella asutus ajoittuu noin 130 000 vuoden ikäiseksi, joten luolassa väitetään asuneen Neandertalin ihmisiä noin 75 000–125 000 vuotta sitten, ennen viimeistä jäätiköitymistä ja nykyihmisen ilmestymistä Eurooppaan. Mikäli tulokset pitävät paikkaansa luola olisi ainoa paikka maapallolla, josta on löydetty merkkejä jääkautta edeltävästä ihmiselämästä sellaisessa paikassa, jonka jääkauden aikainen mannerjäätikkö on myöhemmin peittänyt alleen. Näin ollen Susiluolan väitetään olevan Suomen vanhin ja ainoa ns. paleoliittista eli vanhinta kivikautta edustava muinaisjäännös ja koko Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu ihmisten asuinpaikka. Jos nämä tulokset pitävät paikkaansa ne mullistaisivat historian kirjat pohjoisesta ihmisasutuksesta. Näin ollen Susiluola on aika ainutlaatuinen käyntikohde.

Luolalle vievän polun varrelta löytyy myös kivipuisto, pronssikautinen hauta sekä kivipelto.

» Susiluola
» Museovirasto: Kristiinankaupungin Susiluola


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

Pahojärven piilokirkko

Salaperäisen nimen taakse kätkeytyy siirtolohkareiden muodostama luola, jonka historiaa värittävät tämän tapaisiin luonnonmuodostumiin kiinteästi kuuluvat tarinat sen käytöstä Isonvihan piilopaikkana.

Piileskeltiinpä sen katveessa todellisuudessa tai ei, kyseessä on kuitenkin varsin erikoinen paikka, joka nimensä mukaisesti on varsin hyvin piilossa ja ansaitsee sen myötä piipahtamisen.

Piilokirkko, Laitila, Suomi

Pirunkirkko

Kolilla on useita luolia, joista yksi tunnetaan Pirunkirkkona. Pirunkirkko on Z-kirjaimen mallinen 34 metriä pitkä ja 1–7 metriä korkea rakoluola, jonka katto muodostuu halkeamaan kiilautuneista kivilohkareista. Nimensä se on saanut kansan uskomuksesta, jonka mukaan luola on itse asiassa varsinaisen pirujen kirkon eteinen ja pirulla oli oma kirkkonsa aivan luolan perällä. Kirkkoon pääsy oli suljettu suurin kivin, ja vain pieni rako sallii nähdä suuren luolan tuolle puolen. Tarinan mukaan se, joka pystyy kiipeämään pirunkirkon peräseinällä sijaitsevan syvennyksen luo, näkeekin siellä pienen pirun kirkkosalin penkkeineen. Uskottiin, että piru oli ainoa, joka mahtuisi menemään kivien raosta kirkkoonsa. Luolaa ovat käyttäneet useat noidat, joista tunnetuin on Ukko Kinolainen.

Luolassa ovat käyneet myös useat taiteilijat. Muun muassa Eero Järnefelt vieraili Pirunkirkossa vuonna 1893 ja laati sen seinään runon, jonka kopio vuodelta 1939 on vielä nähtävissä luolan kolmannessa salissa: ”yksi salaisuus yks henki, yksi onni kumpaisenki, on kirkko tämä, sen pyhyyttä muistelemma aina.”

Pirunkirkko sijaitsee Rantatien varrella 12 km Kolilta etelään. Luolalle johtaa moniportainen polku tien varren pysäköintialueelta. 


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla