Näytetään tekstit, joissa on tunniste kanta-häme. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kanta-häme. Näytä kaikki tekstit

torstai 19. maaliskuuta 2015

Pyörähdys Kanta-Hämeessä

Maaliskuussa Hämeenlinnaan meidät houkutteli suuren suomalaisen säveltäjämestarin Jean Sibeliuksen 150-juhlavuoden kunniaksi järjestetty tapahtuma, jossa tarkoituksena oli soittaa Sibeliuksen musiikkia taivaalta kuumailmapalloista käsin. Pallotoiminta on erittäin sääherkkää ja Sibelius in the Air -tapahtuma jäi ikävä kyllä toteutumatta luontoäidin tempausten takia. Tuulisen ja sumuisen sään vuoksi kuumailmapallojen yhteislähdöt jäivät vain haaveeksi ja illaksi suunniteltu Night Glow -valoshow jouduttiin vetämään läpi pelkkien polttimoiden avulla, koska pallojen kuoria ei voitu kovassa tuulessa ottaa esiin ollenkaan. Harmi, Nigh Glow -valoshow pallojen kera olisi ollut varmasti todella näyttävä tapahtuma.

Emme antaneet luontoäidin temputtelun masentaa viikonloppuretkeämme. Pääsimme kuitenkin lauantaina herkuttelemaan yli 100-vuotiaaseen jugendtyyliseen taloon, jossa palvelee tunnelmallinen ranskalaishenkinen kahvila ja baari. Päivä Hämeenlinnassa startattiin Bar Skogsterissa tyylikkäästi croisantin ja skumpan kera.
» Lue lisää Suomi Tour -blogin kirjoituksesta: Bar Skogster


Sumuinen keli tarjosi oivalliset olosuhteet Aulangolla vanhan graniittilinnan tutkimiseen. Graniittilinnan rakennutti vuosina 1886 - 1887 Hugo Standertskjöld. Hän oli Venäjältä Suomeen paluumuuttanut menestynyt ja upporikas liikemies, jonka ansiosta Aulangosta muodostui kesäparatiisi kartanoineen ja puistoineen. Kivet linnakkeeseen saatiin Aulangon alueen lampien ja teiden raivauksista.
» Lue lisää Suomi Tour -blogin kirjoituksesta: Aulangon Graniittilinna


Parolannummella varusmiesaikansa palvellut panssaripioneerimme vei meidät sunnuntaina kahvittelemaan naisten päivän kunniaksi Parolan panssarimuseoon. Tutustuimme siellä pihalla seisovaan MT-LB miehistönkuljetusvaunuun, jonka sisätiloja minunkin piti tietenkin tunkeutua tutkimaan. Tällä kertaa museokierrosta ei vedetty pitkän kaavan mukaan, vaan se säästetään lähemmäksi kesää. Mukaan otetaan silloin myös appiukko, joka on ajanut panssarivaunukorttinsa Parolassa jo vuonna 1957 ja hänen ajamansa T-26 panssarivaunukin kuuluu nykyään museon kalustoon.
» Lue lisää Suomi Tour -blogin kirjoituksesta: Parolan panssarimuseo


Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Veera Bianca.


sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko



Hämeenlinnassa yösijanamme toimi Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko. Kulttuurihistoriallinen kylpylähotelli sijaitsee Aulangon luonnonpuiston laitamilla, järven ja golfkenttien äärellä.


Vuonna 1938 valmistuneella funkkishotellilla on hyvin vaiherikas historia ja valmistuessaan sen funktionaalista arkkitehtuuria ylistettiin ulkomaita myöten. Rakennus on vuosien varrella muun muassa toiminut kisakylänä ja majoittanut kansainväisiä olympiavieraita vuoden 1952 kesäolympialaisissa. Alkuperäisissä suunnitelmissa olympialaisia tosin kaavailtiin Suomeen jo vuonna 1940, mutta talvisodan sekoittaessa suunnitelmia palveli rakennus sotasairaalana sotiemme 1939-1945 aikana.


Hotellia on laajennettu vuosina 1963, 1970 ja 1973 sekä vuonna 2006, kun kylpyläosa ja monitoimihalli valmistuivat. Kylpylän allasosastolta löytyvät 25 metriä pitkä kuntouintiallas, monitoimiallas porepenkkeineen ja vesihierontapisteineen, poreallas, lämminvesilaguuni, kylmävesialtaat,vesiliukumäki, ulkoallas sekä lasten allas. Monitoimihalli taas tarjoaa mahdollisuuksia niin urheiluun kuin kokouskäyttöönkin.  Liikkumisesta ja luonnosta kiinnostuneille kylpylähotellin ympärillä sijaitseva Aulangon luonnonpuisto tarjoaa paljon tutkittavaa varsinkin kesäaikaan, 1800-luvun loppupuolelta peräisin oleva Graniittilinnakin sijaitsee ihan kivenheiton päässä.

» Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko
» Varaa hotelliyöt kotimaan matkoille tästä


Näytä Suomi Tour suuremmalla kartalla
Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Aulangontie 93, 13210 Hämeenlinna

Graniittilinna

Aulangolla sijaitseva, 1800-luvun loppupuolelta peräisin oleva Graniittilinna on oppikirjaesimerkki siitä, millä tavoin pelimerkit pitää sijoittaa jos lompakossa riittää pitoa. Hugo Standertskjöldillä riitti ja vaikka Aulanko ei enää ole everstin aikojen iskussa, on kartanon entisillä mailla muistona jos jonkinlaista rakennelmaa voimiensa päiviltä.


Graniittilinnan mainiosta kunnosta on kiittäminen sen helppohoitoisuutta, metrin läpimittaiset kivet eivät vaadi erityisiä huoltotoimia säilyäkseen jälkipolvien ihmeteltäväksi. Ajan hampaan nakerrus on vain lisännyt alunperinkin linnanraunioiksi kaavaillun rakennelman pittoreskia viehätystä.



Graniittilinna on myös rehellisyydessään viehättävä visiittikohde, kulissinomaiset puitteet näyttäytyvät kuvissa samanlaisina kuin luonnossa. Vaikka muuten kivirakennelmalle olisi helppo antaa täydet tähdet, pudottaa kokonaisuuden laatuluokitusta raunioiden sisäpihalle pystytetty kesäteatterilava, joka istuu maisemaan juuri yhtä mukavasti kuin silmälasit sudelle tai otsatukka emakolle.


Näytä Suomi Tour suuremmalla kartalla
Aulangon Graniittilinna, Aulangontie, 13210 Hämeenlinna

lauantai 7. maaliskuuta 2015

Bar Skogster



Täydellisen startin päivälle Hämeenlinnassa tarjosi Bar Skogster; croisanttia ja skumppaa ihanassa miljöössä.

Yli 100-vuotiaan jugendtyylisen talon rakennutti aikoinaan liikemies Anders Gustaf Skogster, jonka nimi komeilee talon julkisivussa vielä nykyäänkin. Skogsterin liiketalossa avattiin tavaratalo vuonna 1907 ja se oli silloin ensimmäinen tavaratalo pääkaupungin ulkopuolella. Tavaratalona rakennus toimi aina 1970-luvulle asti.


Nykyään Skogsterin liiketalossa toimii Bar Skogster, joka kunnioittaa historiallisen rakennuksen arvoa tyylikkäänä ranskalaishenkisenä kahvila ja baarina. Päivisin tarjolla on rauhallinen kahvilamiljöö, mutta iltaisin tiloissa on railakkaampaakin menoa.

» Bar Skogster
» Bar Skogster Facebookissa


Näytä Suomi Tour suuremmalla kartalla
Bar Skogster, Raatihuoneenkatu 8, 13100 Hämeenlinna

Parolan leijona


Parolannummen ympäristössä huristelevien panssariprikaatin Leopardien lisäksi samalta reviiriltä löytyy myös todellinen savannien valtias. Keisari Aleksanteri Toisen visiitti vuonna 1863 oli siinä määrin merkittävä tapaus, että sen juhlistamiseksi päätettiin paikalle pystyttää muistomerkki. Kunnia monumentin toteutuksesta lankesi kuvanveistäjä Enas Sjöstrandille, joka ikuisti pronssiin kissapetojen kuninkaan, voimaa uhkuvan Parolan leijonan.


Jalopeuran silmistä kumpuava pohjaton viisaus kietoo haltioituneen katsojansa taianomaiseen syleilyyn. Lisäksi veistos on viimeistä piirtoa myöden niin elävän näköinen, että sitä katsellessa saattaa kuvitella tuon hurjan villipedon minä hetkenä hyvänsä riistäytyvän karjuen irti jalustaltaan.


Näytä Suomi Tour suuremmalla kartalla
Parolan leijona, Parolannummi, Hattula

lauantai 13. lokakuuta 2012

Lasikaatopaikka


Riihimäki on tunnettu lasikaupunkina, mutta tässä yksi mielenkiintoinen kohde, jota kaupungin nähtävyysluetteloista on turha etsiä. Suomen lasimuseon kupeesta, Hämeenlinnantien ja Helsinginväylän välisestä metsiköstä, löytyy lasiesineiden hautausmaa.


Jätimme auton Riuttantien alussa olevalle parkkipaikalle, josta lähtee myös Riutan ulkoilu- ja hiihtoreitti. Parkkipaikalla kehotettiin ulkoiluttamaan koiria kytkettynä, kenties siellä olisi myös aiheellista mainita metsän olevan täynnä teräviä lasinsirpaleita, ei olisi siis tullut mieleenkään päästää koiria sinne tepastelemaan. Ajattelimme hajaantua etsimään metsikössä makoilevia lasipaloja, mutta kauaa ei tarvinnut etsiä, kun havaitsimme jo seisovamme yhden lasikasan päällä.





Syksyisten lehtien, sammaleiden ja muun aluskasvillisuuden alta löytyi pulloista ja purkeista peräisin olevia värikkäitä lasinsirpaleita, sulaneita lasimöykkyjä, posliinisia korkkeja, posliinikuppien ja -lautasten palasia, saviruukkuja sekä jo puhkiruostuneita emalivateja ja peltiämpäreitä. Luonto on yrittänyt valloittaa lasiesineitä sekä sisä- että ulkopuolelta ja kasat ovat hautautuneet luonnon siimeksessä ilmeisesti jo kymmeniä vuosia.




Eräänkin posliinikorkin painatus paljasti korkin kuuluneen Helsingissä vuosina 1916-1935 toimineelle Virvoitusjuomatehdas Salamalle. Muutamia ehjiäkin esineitä metsästä vielä löytyi, mm. 1912 perustetun OY Oxygenol AB:n Aqua Vera -pullo ja monia muita erimuotoisia ja -kokoisia lasipulloja, joiden salat eivät maallikoille avautuneet. Lasiesineistä kiinnostuneet voinevat bongata metsiköstä monia muitakin tuttuja ja tunnettuja lasiesineitä tai niiden sirpaleita.

Mikä lie tämän lasikaatopaikan historia? Miksi ja milloin lasit on kipattu metsän siimekseen?

Vinkki kohteesta löytyi Nopsa Travelsin sivuilta:
» Nopsa Travels: Lasikaatopaikka


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla
Lasikaatopaikka, Riuttantie 1, 11910 Riihimäki

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Vankilamuseo








Päivä Hämeenlinnassa starttasi Euroopan laajimmasta vankilamuseosta, joka toimii Hämeenlinnan lääninvankilan vanhoissa tiloissa. Vankila oli valmistuessaan vuonna 1871 Suomen ensimmäinen sellivankila, vankilakäytössä se oli vuoteen 1993 ja museona se avatiin vuonna 1997. Näyttelytiloja museosta löytyy kolmesta kerroksesta. Osa selleistä on valjastettu näyttelykäyttöön, joihin on kerätty vankeinhoidon historiasta sekä vankilaelämästä kertovaa esineistöä ja kuvia. Myös seinille jätetyt vankien raapustamat kirjoitukset ja piirrokset kertovat omaa tarinaansa vankilamaailmasta. Kolme selliä on jätetty siihen kuntoon kuin ne olivat viimeisten vankien poistuessa vuonna 1993, vankien jättämine tavaroineen.

» Vankilamuseo


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla
Vankilamuseo, Kustaa III:n katu 8, 13100 Hämeenlinna