Riihimäki on tunnettu lasikaupunkina, mutta tässä yksi mielenkiintoinen kohde, jota kaupungin nähtävyysluetteloista on turha etsiä. Suomen lasimuseon kupeesta, Hämeenlinnantien ja Helsinginväylän välisestä metsiköstä, löytyy lasiesineiden hautausmaa.
Jätimme auton Riuttantien alussa olevalle parkkipaikalle, josta lähtee myös Riutan ulkoilu- ja hiihtoreitti. Parkkipaikalla kehotettiin ulkoiluttamaan koiria kytkettynä, kenties siellä olisi myös aiheellista mainita metsän olevan täynnä teräviä lasinsirpaleita, ei olisi siis tullut mieleenkään päästää koiria sinne tepastelemaan. Ajattelimme hajaantua etsimään metsikössä makoilevia lasipaloja, mutta kauaa ei tarvinnut etsiä, kun havaitsimme jo seisovamme yhden lasikasan päällä.
Syksyisten lehtien, sammaleiden ja muun aluskasvillisuuden alta löytyi pulloista ja purkeista peräisin olevia värikkäitä lasinsirpaleita, sulaneita lasimöykkyjä, posliinisia korkkeja, posliinikuppien ja -lautasten palasia, saviruukkuja sekä jo puhkiruostuneita emalivateja ja peltiämpäreitä. Luonto on yrittänyt valloittaa lasiesineitä sekä sisä- että ulkopuolelta ja kasat ovat hautautuneet luonnon siimeksessä ilmeisesti jo kymmeniä vuosia.
Eräänkin posliinikorkin painatus paljasti korkin kuuluneen Helsingissä vuosina 1916-1935 toimineelle Virvoitusjuomatehdas Salamalle. Muutamia ehjiäkin esineitä metsästä vielä löytyi, mm. 1912 perustetun OY Oxygenol AB:n Aqua Vera -pullo ja monia muita erimuotoisia ja -kokoisia lasipulloja, joiden salat eivät maallikoille avautuneet. Lasiesineistä kiinnostuneet voinevat bongata metsiköstä monia muitakin tuttuja ja tunnettuja lasiesineitä tai niiden sirpaleita.
Mikä lie tämän lasikaatopaikan historia? Miksi ja milloin lasit on kipattu metsän siimekseen?
Vinkki kohteesta löytyi Nopsa Travelsin sivuilta:
» Nopsa Travels: Lasikaatopaikka
Näytä Suomitour suuremmalla kartalla
Lasikaatopaikka, Riuttantie 1, 11910 Riihimäki
