sunnuntai 20. syyskuuta 2009

Kakola






Turun Kakolanmäelle 1800-luvulla valmistuneeseen vankilaan opastettuja yleisökierroksia, kahden tunnin kakkuja, tarjoili Turku Touring.

Museovirasto on määritellyt Kakolanmäen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY). Vuonna 1853 mäen laelle valmistunut vankilarakennus rakennettiin Kakolanmäen omasta graniitista. Vangit Kakolasta siirrettiin uuteen vankilaan vuonna 2007, josta lähtien vankila on ollut koskemattomana tyhjillään.

Kakolaan sijoitettiin moninkertaisia rikoksenuusijoita. Kakolanmäellä rangaistuksia on kärsinyt vuosien saatossa monta nimekästä vankia. Tunnetuimpiin vankeihin kuuluvat 1800-luvun pahamaineinen puukkojunkkari Matti Haapoja, 1960- ja 1970-luvun vaihteessa naisia huijannut Pertti Ylermi "Kreivi" Lindgren, 1960-1980-luvuilla pankkiryöstöjä tehnyt Matti "Volvo" Markkanen ja 1980-luvulla Ruotsissa tehdystä kolmoissurmasta tuomittu Juha Valjakkala, nykyinen Nikita Joakim Fouganthine. Ryhmässämmekin sattui olemaan paikallisopas, nuori mies, joka oli ollut Kakolassa vuosituhannen alussa.

Aution vankilan pimenevillä käytävillä kulkeminen oli vaikuttavaa. Rapistuneet seinät seinäkirjoituksineen ja muine töhryineen kertoivat omaa karua tarinaansa. Pidempäänkin olisi kierroksella viihtynyt, kaksi tuntia meni läpijuoksuksi.

» Kakola on my mind, City-lehti 14/2008
» Turku Touring


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

torstai 30. heinäkuuta 2009

Leonardo Da Vilhun veistospuisto






Itä-Vantaan ja Sipoon rajamailla, Sotungin kylässä, sijaitsee Vantaan oman Leonardon, taidemaalari, kuvanveistäjä ja taiteenkerääjä Risto Vilhusen eli Leonardo da Vilhun veistospuisto, jossa voi ihailla modernia ympäristötaidetta. Vilhusen raivaamassa puistossa on muun muassa hänen takomiaan viinapiruveistoksia ja näytillä saattaa olla joskus myös teoksia hänen laajoista keräilykokoelmistaan.

Ei heti uskoisikaan, että löytää itsensä ihailemasta aitoa Picassoa tai Rembradtia pikku mökistä Vantaan rajamailta. Vilhusen taidekokoelman sanotaan olevan yksi suurimmista yksityisen taiteilijan kokoelmista. Vuonna 2009 taidekokoelmassa oli 4140 teosta, joista ikoneita yli 500. Vantaan kaupungin jahkailuun kyllästyttyään Vilhunen lahjoitti kokoelman kotikaupungilleen Kuopiolle. Kokoelman pohjan muodosti kotimaisilta taiteilijoilta hankitut 1500 piirustusta ja grafiikanlehteä, joita hän itse luonnehtii “suomalaisen piirustustaiteen geenipankiksi”. Suomalaisten taiteilijoiden ohella kokoelmissa on muun muassa Goyan, Rembrandtin, Berthe Morisotin, Ilja Repinin, von Wrightin, Wäinö Aaltosen, Tyko Sallisen, Marc Chagallin ja Fanny Churbergin teoksia. Vilhunen sanoo keräävänsä intuitiolla ja keräilyn toimivan alkoholismin jatkeena, ”piristyksenä johon jää koukkuun”.


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla
Leonardo Da Vilhun veistospuisto, Sepänrinne 2, 01260 Vantaa

keskiviikko 29. heinäkuuta 2009

Vantaan kaupunginmuseo




Vantaan kaupunginmuseossa esitellään Vantaan kaupungin ja Vanhan Helsingin pitäjän historiaa. Museo kerää kokoelmiinsa Vantaan ja Helsingin maalaiskunnan historiaan liittyvää esineistöä, kuvamateriaalia, asiakirjoja, muistitietoa sekä kirjallisuutta. Museon perusnäyttely Tarinamme Helsingestä Vantaaksi kuvaa kuinka Helsingin pitäjästä on kehittynyt Vantaan kaupunki sekä kertoo seudun historiaa satojen, jopa tuhansien vuosien ajalta.





Itse museorakennuskin on hyvin historiallinen ja erikoinen; se on Tikkurilan vanha rautatieasema, joka kuuluu Suomen ensimmäisen rautatielinjan Helsinki-Hämeenlinna-radan alkuperäisiin asemiin ja on Suomen vanhin säilynyt asemarakennus. 1863 valmistuneen rakennuksen suunnitteli Carl Albert Edelfelt, joka oli Hämeen lääninarkkitehti ja taidemaalari Albert Edefeltin isä. Tiiliset asemarakennukset olivat myös pääteasemilla Helsingissä ja Hämeenlinnassa, muiden väliasemien (Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki ja Turenki) rakennukset tehtiin puusta.

» Vantaan kaupunginmuseo


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla
Vantaan kaupunginmuseo, Hertaksentie 1, 01300 Vantaa

Luonnontieteellinen museo


Luonnontieteellinen museo eli entinen Eläinmuseo on osa Helsingin yliopiston Luonnontieteellistä keskusmuseota, joka on Suomen tärkein luonnontieteellinen museo. Museo säilyttää ja ylläpitää kasvi- ja eläintieteellisiä sekä geologisia ja paleontologisia kansalliskokoelmia, jotka koostuvat näytteistä eri puolilta maailmaa.






Museo oli pitkään remontissa ja harvemmin siellä arkisin ehtii käymään, joten kesälomalla on hyvä viettää Helsinki-päivä ja tutustua museoon rauhassa ja ajan kanssa.

» Luonnontieteellinen keskusmuseo



Näytä Suomitour suuremmalla kartalla
Luonnontieteellinen keskusmuseo, Pohjoinen Rautatiekatu 13, 00100 Helsinki

maanantai 27. heinäkuuta 2009

Bonk Museum






Dynamokeskus Bonk on museo Uudessakaupungissa, jossa esitellään kuvitteellisen Bonk Business Inc tai O.y. Bonk A.b. yhtiön historiaa 1800-luvulta nykypäivään koneiden ja valokuvien avulla.

» Bonk Museum


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla
Bonk Museum, Siltakatu 2, 23500 Uusikaupunki

sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

Pyhäranta camping




Matkalla Satakunnasta kohti pääkaupunkiseutua päätettiinkin vielä leiriytyä matkalle ja viettää päivä Uudessakaupungissa. Matkan varrelta löydettiin meren rannalta Pyhärannan leirintäalue, jonne koiratkin olivat tervetulleita.

» Pyhäranta camping


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

lauantai 25. heinäkuuta 2009

Pahojärven piilokirkko



Salaperäisen nimen taakse kätkeytyy siirtolohkareiden muodostama luola, jonka historiaa värittävät tämän tapaisiin luonnonmuodostumiin kiinteästi kuuluvat tarinat sen käytöstä Isonvihan piilopaikkana.


Piileskeltiinpä sen katveessa todellisuudessa tai ei, kyseessä on kuitenkin varsin erikoinen paikka, joka nimensä mukaisesti on varsin hyvin piilossa ja ansaitsee sen myötä piipahtamisen.

Piilokirkko, Laitila, Suomi

Kyllikki Saaren suohauta




Kyllikki Saaren murha on Suomen kuuluisimpia selvittämättömiä henkirikoksia. Saari oli 17-vuotias tyttö, joka katosi kotimatkalla toukokuussa 1953, pyöräillessään kotiin hengellisestä nuorisotilaisuudesta Kortteenkylän kansakoululta. Etsinnät aloitettiin toukokuussa ja Saaren ruumis löytyi suohautaan kätkettynä saman vuoden lokakuussa. Murha sai ympärilleen valtavat valtakunnalliset mittasuhteet, etsinnät herättivät huomiota ja mm. hautajaisiin Isojoen kirkolla osallistui noin 25 000 ihmistä.

Murhaajaa ei ole koskaan saatu selville, vaikka tapausta on tutkittu vuosien varrella paljon. Selvittämätön arvoitus kiinnostaa edelleen ja monet ihmiset käyvät vuosittain suohautaa katsomassa.


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

perjantai 24. heinäkuuta 2009

Tervaranta camping




Joenrannalta Lapualta löytyi kaunis Tervarannan leirintäalue, jonne koiratkin olivat tervetulleita.


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

Wanha Markki

Wanha Markki on Ylistarossa sijaitseva taiteilijakoti. Talon isäntäpari, taidemaalari Heikki Laaksonen ja keraamikko Liisa-Cristiina Laaksonen, ovat remontoineet pohjalaisen pihapiirin entisaikaiseen loistoonsa. Päätalossa toimii isäntäparin työtilojen lisäksi lahjatavaramyymälä ja pitopalvelu. Kesäisin piharakennuksissa myös kahvio ja käsityöläismyymälä.








Taiteilijakodin pihapiirissä vaeltaa vapaana mm. lampaita, kanoja sekä ankkoja ja paikka onkin tunnettu myös eläinten vanhainkotina, joka on Suomessa ainoa laatuaan. Vanhainkoti on toiminut vuodesta 1999 lähtien ja löytänyt uuden kodin jo usealle sadalle lopetusuhan alla eläneelle eläimelle. Eläinten vanhainkoti toimii vapaaehtoisvoimin ja rahoittaa toimintaansa taidemyynnistä saaduin varoin.

» Wanha Markki



Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

torstai 23. heinäkuuta 2009

Luovan näkötorni






Puurakenteinen 28 metriä korkea Luovan näkötorni kohoaa 141 metrin korkeuteen merenpinnasta ja näkötornista avautuvat hienot näkymät yli Pohjanmaan lakeuksien. Näkötorni sijaitsee peltojen keskellä kohoavan Loukajanvuoren huipulla.


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla

tiistai 21. heinäkuuta 2009

Hyytämän nimikalliot




Hyytämän nimikallioiden kohdalla puhutaan jälleen kerran kohteesta, jonka tuntemattomuus suhteessa sen ainutkertaisuuteen on miltei käsittämätöntä.

Lyhykäisyydessään kyseessä on rantakalliot, joiden kupeeseen paikalliset ovat aikain saatossa raapustelleet nimiään sekä muita asiaankuuluvia kuvioita. Erikoiseksi paikan tekee se, että vanhimmat nimet, nimikirjaimet ja vaakunat ovat peräisin jo 1700-luvulta - vastaavan ikäisiä tavallisten ihmisten säilyneitä kättentöitä ei todellakaan tule vastaan päivittäin.




Maa kohoaa Pyhäjoen korkeudella noin metrin sadassa vuodessa, joten vanhimmat rantakalliot eivät varsinaisesti ole enää rantakallioita vaan ne ovat kivunneet metsän siimekseen ja peittyneet sammalten alle.

Nimikalliot tarjoaisivat myös erinomaisen tilaisuuden historian elävöittämiseen - sen lisäksi että paikalliset koululaiset voitaisiin valjastaa sammalenrapsuttelu-talkoisiin vanhojen kaiverrusten yltä, perinne voisi elää ja ikäluokka toisensa jälkeen ikuistaa omat puumerkkinsä lähiseudun rantakiviin.


Näytä Suomitour suuremmalla kartalla