Pitkäniemen mielisairaalan hautausmaa

Niuvanniemi, Törnävä, Kellokoski - melkeinpä jokainen taitaa tietää lähimmän mielisairaalan kutsumanimen ja usein siihen liittyy kolkko kaiku. Pirkanmaalla vastuu lankeaa Pitkäniemen sairaalalle, joka jo 1800-luvulta saakka on tarjonnut potilailleen lohtua ja lepositeitä. Nykyisin Pitkäniemi on paljon muutakin kuin psykiatrinen osasto, mutta edelleen nimi yhdistyy ensimmäisenä mielisairaalaan.

Sairaalan kupeessa, metsän keskellä sijaitsee pieni mutta varsin omaleimainen kalmisto. Kyseessä on mielisairaalan oma hautausmaa, jonka uumeniin peiteltiin vuosien 1902 - 1964 välisenä aikana 426 potilasta. Erityisen synkän ajanjakson muodostivat sotavuodet. Jos puutteessa eläneen kansakunnan ruokahuolto oli heikkoa, vielä huonommassa asemassa olivat mielisairaalan toista tuhatta asukasta, joiden korttiannos oli vielä kolmanneksen tavan kansalaista pienempi. Potilaiden kerrotaan syöneen ruohoa henkensä pitimiksi, eikä heikoissa olosuhteissa levinnyt tuberkuloosi helpottanut tilannetta. Potilaskuolleisuus nelinkertaistui pahimpana talvena 1941.

Olen käynyt ensimmäisen kerran Pitkäniemen hautausmaalla vuoden 1995 paikkeilla ja muistelen hautakivien lojuneen nykyistä enemmän hajallaan. Lisäksi aluetta peitti tuolloin selvästi tiheämpi kasvisto, nykyään aluetta hoidetaan jollain tavalla. Huomattava osa hautakivistä tuntuu kuuluneen merimiehille - syyksi on arveltu kuppaa, joka aivoja vaurioittavana täytti aikanaan mielisairaaloita, eikä Pitkäniemii liene ollut poikkeus.

Kaljakellunta

Huikean hyväntuulinen tapahtuma täytti taas Keravanjoen erilaisista kellujista aurinkoisena elokuun ensimmäisenä lauantaina.

Kaljakelluntaa on järjestetty jo toistakymmentä vuotta. Kelluntareitti vaihtelee vuosittain ja se alkaa vuorovuosin joko Keravanjoelta Vantaan Tikkurilasta, tiedekeskus Heurekan kohdalta tai Vantaanjoelta Vantaan Tammistosta. Tänä vuonna oli aika lähettää kellujat matkaan Heurekalta ja noin 4000 osallistujaa lähti lipumaan jokea pitkin kaljaa ja muita virvokkeita tissutellen.

Kaljakellunta on avoin tapahtuma, jolla ei ole virallista järjestäjää. Tapahtumalla on kuitenkin omat nettisivut, joista tapahtuman aikatauluja ja reittejä voi tarkistaa. Nettisivujen ylläpitäjät ovat joutuneet taistelemaan sivujen ylläpidosta menneinä vuosina jopa käräjäoikeudessa. Tänä vuonna kelluntoja on järjestetty tai yritetty järjestää vaihtelevalla menestyksellä myös Tampereella, Porissa, Salossa, Kouvolassa, Vaasassa ja Kuusamossa.



Kaikenkaikkiaan hyvän mielen tapahtuma; erilaisia kelluvia viritelmiä, paljon naurua, iloisia ilmeitä, osallistujia ympäri Suomea ja myös muualta maailmalta. Tapahtumassa oli yllätyksekseni paljon myös vanhempaa väkeä sekä kellumassa että rannoilla seuraamassa tapahtumaa.

Harmi, että usein kaljakellunnasta puhuttaessa mainitaan ensimmäisenä vain roskaaminen. Tapahtuma on kuitenkin muodostunut Vantaalle jo melkoiseksi matkailumagneetiksi ja kaupunki alkaakin suhtautua spontaaniin kaupunkitapahtumaan jo hieman suotuisammin. Tänä vuonna Vantaa listasi Kaljakellunnan kesän tapahtumatarjontaan esittelevään ilmoitukseensa.

Toivottavasti saamme nähdä kellujia tulevaisuudessakin Suomen joissa ja järvissä sekä roskaamisen kuriin, jotta äänenpaino siirtyisi jatkossa roskista ennemminkin tapahtuman hyväntuulisuuteen ja Suomi-kuvan myönteiseen edistämiseen.

» Kaljakellunta, www.kaljakellunta.org

Olavi Virran muistomerkit Sysmässä

Olavi Virran syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta vuonna 2015. Olavi Virta oli suomalainen laulaja, tangokuningas ja iskelmätähti. Hän teki satoja levytyksiä, keikkaili ja esiintyi lukuisissa elokuvissa.

Olavi Virta syntyi 27. helmikuuta 1915 Riuttalan torpassa, Sysmän Särkilahden kylässä. Siksipä Sysmästä löytyy parikin kappaletta Olavi Virran muistomerkkejä.

Sysmän Majutveden rantapuisto sai uuden nimen, Olavi Virran Puisto, kun ylläolevassa kuvassa oleva, kuvanveistäjä professori Kimmo Pyykön taideteos, Hopeinen kuu paljastettiin siellä 16.5.2015.

» Olavi Virta 100 vuotta -muistomerkki, www.olavivirtamuistomerkki.com

Olavi Virran muistoreliefi löytyy Sysmän Särkilahden nuorisoseurantalon pihasta. Virran syntymäkoti sijaitsi nuorisoseurantalolta vain muutaman sadan metrin päässä, mutta siellä ei ole enää rakennuksia jäljellä.

Lisäksi Virralla on muistomerkki Tampereella, jossa hän kuoli vuonna 1972, ja muistolaatta myös Helsingissä.
 

Pinxinmäki

Sysmän Suopellossa sijaitseva Pinxinmäki kutsuu itseään Viihtymöksi.

Sysmä ja Pinx saattaa kalskahtaa etäisesti tutulta, sillä jo vuonna 1970 samaisella paikalla aloitti toimintansa taidekeskus Suvi-Pinx. Sen toiminta jatkui aina vuoteen 2007, ollen näin Suomen toiseksi vanhin kuvataiteen kesänäyttelypaikka. Se oli aikoinaan jopa Suomen suosituin nykytaiteen kesäkatselmus, jossa taidetta kävi ihailemassa parhaina kesinä jopa 30 000 kävijää. Sysmän kunta osti alueen itselleen vuonna 2013 ja tänä vuonna siellä aloittivat toimintansa uudet yrittäjät.

Kunnostetusta päärakennuksesta, entisestä Ilolan kansakoulusta, löytyy kahvila-ravintola, joka tarjoilee lounasta ja muuta pientä purtavaa. Kahvilassa päivystää vahtikoira Rusetti. Pihapiirin muissa rakennuksista on näytillä taidetta ja sekatavarakauppa, jossa myynnissä paikallisia tuotteita. Kulttuurimäellä järjestetään myös erilaisia musiikkitapahtumia. Lisäksi Päijänteen rannalla sijaitsevalla paikalla on vierasvenesatama ja venepalveluja, aktiviteetteja ja hoitoja, kuten islanninhevosvaelluksia ja turve-, yrtti- sekä muita hemmotteluhoitoja.

Uuden Pinxinmäen taide-elämä heräsi eloon, kun kesäkuussa siellä avautui näyttely, jossa on esillä 12 nykytaiteilijan teoksia. Näytillä on esimerkiksi Elisa Lientolan teräsveistoksia, Klaus Kopun maalauksia ja Kaarina Kaikkosen valokuvia. Lisäksi Pinxinmäen piharakennuksissa on näytillä Ilopeetu Veikkosen menninkäisaiheisia maalauksia ja Pinxinmäen tuulimyllyssä siskoni Pia Rönnbergin maalauksia.

» Pinxinmäki, www.pinxinmaki.fi
» Pinxinmäki Facebookissa