Parasta kotikaupungissani

On aika aloittaa uusi blogikirjoitusten sarja, jossa ehkä juuri sinä pääset kertomaan, mikä on mielestäsi parasta kotikaupungissasi. Tarkoituksena on kaivella suomalaisia kaupunkeja hieman pintaa syvemmältä ja tuoda esiin asioita, paikkoja sekä tapahtumia, joita ei välttämättä perinteisistä turistioppaista löydä. Hurmaavimpia paikkoja kun eivät aina ole ne, jotka komeilevat kaupungin omilla sivuilla nähtävyyksien ja tunnetuimpien paikkojen joukossa.

Idea tähän blogikirjoitusten sarjaan lähti Muru Mou -matkablogista, jossa oli juttu neljästä ulkosuomalaisesta, jotka kertoivat mikä heidän mielestään on parasta heidän nykyisissä kotikaupungeissaan – Rio de Janeirossa, Barcelonassa, Venetsiassa ja Kööpenhaminassa.

Paikalliset näkevät kaupungin aivan toisenlaisena kuin siellä hetkellisesti vierailevat: parasta ei ehkä olekaan ne upeat rakennukset, patsaat tai historialliset alueet, joita tuhannet matkailijat tulevat vuosittain ihailemaan. Ei ne perinteisiin vaatteisiin pukeutuneet katusoittajat, keskustan ravintolat tai maailmankuulu ranta. Kaupungissa asuvalle parasta saattaakin olla tietyn korttelin ainutlaatuinen tunnelma, vaatimattoman ravintolan erinomainen ruoka, ihmisten vieraanvaraisuus tai aikaisen aamun hiljaiset kadut.
- www.rantapallo.fi/murumou/parasta-kotikaupungissani-nelja-ulkosuomalaista-kertoo/

Suomitour.com -blogin tarkoitus on esitellä Suomen erikoisia, omituisia ja hurmaavia paikkoja sekä tapahtumia ja kannustaa olemaan rohkeasti turisti paitsi omassa kotimaassa myös omassa kotikaupungissa. Mutta vaatimaton kahden hengen Suomitour -tiimimme ei valitettavasti ehdi jakautumaan kaikkiin paikkoihin ja tapahtumiin, joita ihana maamme tarjoaa. Juttumme ovat sen vuoksi keskittyneet viime aikoina valitettavan paljon vain pääkaupunkiseudun ympäristöön ja juuri siksi haluaisimmekin valjastaa lisää ihmisiä kertomaan Suomi Tourin ilosanomaa.

Pystyisitkö sinä auttamaan meitä? Mitä näkemistä, tekemistä ja kokemista sinä suosittelisit omasta kaupungistasi tai suuren kaupungin varjoon jääneeltä pikkupaikkakunnalta? Tai oletko kotimaanmatkasi varrella törmännyt johonkin paikkaan, jonka haluaisit esitellä muillekin? Se voi olla esimerkiksi luontokohde, kahvila, tapahtuma tai joku muu paikallinen erikoisuus. 

Jätä kommentti yhteystietojesi kera, tai lähetä sähköpostia osoitteeseen tiina@rontti.fi, niin otamme sinuun yhteyttä.

Vallilan Stoori

Vallilan Stoori on itsepalvelukirpputori Helsingin Vallilassa, jossa on panostettu erityisesti tuotteiden persoonalliseen ja tyylikkääseen esillepanoon.

Ihastuin paikan sisustukseen varsinkin Pop Up -kaupan puolella, jossa on vaihtelevasti erilaisten yritysten tuotteita myynnissä. Käyntihetkelläni siellä oli myynnissä mm. Cilla'sin ekologisia ja sisustuksellisia kodin pesuaineita ja tanskalaisen The Organic Companyn kodintekstiilejä.

Kirpputorin lisäksi Stoorissa toimii vinyylilevyjen myyntipaikka ja kahvila, jossa arvostetaan luomua ja lähiruokaa. Kahvilassa on arkisin tarjolla perinteisten kahvilaherkkujen lisäksi myös kasviskeittoja ja salaatteja sekä lauantaisin aamupalabrunssi. Stoorissa on myös vuokralla kabinetti kokouksia tai juhlia varten.

Itse tutustuin Vallilan Stooriin osallistuessani siellä järjestettyyn korujen askarteluiltaan. Kierrätyskoruja suunnitteleva ja valmistava RokRokInc. järjestää Vallilan Stoorissa workshoppeja, joissa pääsee taiteilemaan koruja kierrätysmateriaaleista. Kaiken tarvittavan saa paikan päältä esimerkiksi korvakoruja, kaulakoruja, käsikoruja, rintaneuloja tai vaikkapa avaimenperiä varten. Tulevien workshoppien aikatauluja voi tähyillä vaikka RokRokIncin Facebook-sivulta.

» Vallilan Stoori, www.vallilanstoori.fi
» Vallilan Stoori Facebookissa
» Vallilan Stoori Instagramissa


Vallilan Stoori, Sturenkatu 36, 00550 Helsinki

Linnanmäen Valokarnevaali

Linnanmäen kesäkausi päättyy näyttävästi huvipuiston verhoutuessa tunnelmallisesti erilaisten värivalojen loistoon.

Tänä vuonna vietetään Linnanmäen 65-vuotisjuhlavuotta ja huvipuisto on koristeltu erikoisvaloin Valokarnevaalia varten jo kymmenen vuotta. Valokarnevaalin aikana Linnanmäki on auki poikkeuksellisesti iltakymmeneen asti. Alueelle on maksuton sisäänpääsy, laitteiden kieputettavaksi tarvitset maksullisen laitelipun tai rannekkeen.

Laitteista Hurjakuru, Vonkaputous ja Kirnu olivat jo talvilevolla. Muut puiston laitteet olivat vielä käytössä, tosin säävarauksella. Valokarnevaali oli houkutellut kaiken ikäisten huvittelijoiden lisäksi paikalle paljon myös valokuvaajia kuvaamaan värivalojen loistoa. Myös omalta kohdaltamme kieputukset jäivät väliin ja tyydyimme vain fiilistelemään karnevaalitunnelmaa pimenevässä syysillassa.

Valokarnevaalin aikaan ulkoilmalava Estradilla esiintyy joka ilta erilaisia artisteja, meidän vierailumme aikana Raappana. Vielä tulevana viikonloppuna siellä esiintyvät Jore Marjaranta sekä Jean S. & Laura Voutilainen, lapsille taas esiintyy mm. Peppi Pitkätossu. Sunnuntai-iltana tunnelmallinen Valokarnevaali huipentuu huvikauden päättävään ilotulitukseen.


Linnanmäki, Tivolikuja 1,00510 Helsinki

Paavolan tammi

Suomen kauneimmaksi puuksi tituleerattu Paavolan tammi löytyy Lohjalta, Lohjansaaren eteläosasta. Suomalainen luontomatkailublogi Retkipaikka.fi nosti Paavolan tammen viime syksynä suorastaan puumaailman julkkikseksi ja komeileepa komea tammi tänä vuonna julkaistun Retkipaikka -kirjan kannessakin.

Tammen luo johdattava lyhyt luontopolku lähtee Lohjansaaren koulun pihalta. Tammikossa kiertelevällä luontopolulla on mittaa vain noin kilometrin verran, joten tammen luo tepastelee nopeasti. Paavolan  tammikko on valtakunnallisesti arvokas lehtoalue, joka rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi vuonna 1994.

Ennen Paavolan tammea sukelletaan tiheään kuusikkoon, jonka jälkeen päädytään aukiolle, jossa näyttävä puuvanhus komeilee. Ikää tammella arvioidaan olevan 400-500 vuotta. Puun vierellä oleva taulu kertoi tammen ympärysmitaksi 472 cm (110 cm:n korkeudelta mittattuna) ja sen haaroittuneet oksat kurkottelevat pitkälle sivusuuntaan. Huomattavasti suurempiakin tammia Suomen maasta löytyy, mutta tammen lehvästön läpi siivilöityvä valo ja sen sijainti pyöreällä aukiolla, kuusikon keskellä, tekevät paikasta satumaisen ja taianomaisen. Vallan mainio retkikohde kauniina syyspäivänä.

» Retkipaikka.fi - Paavolan tammi Lohjalla
» Lohjan saaristoseura ry - Paavolan luontopolku



Paavolan tammi, Lohjansaaren koulu, Pietiläntie 23,08800 Lohja

Pispalan uittotunneli

Vuoden ‘66 syksyllä käynnistyi Tampereella kunnianhimoinen tunnelihanke, joka toteutuessaan tarjoaisi nopean väylän uitettavan puutavaran siirtämiseksi Näsijärven ja Pyhäjärven välillä. Tunneli valmistuikin kahdessa vuodessa, suoriutui ansiokkaasti koeuitosta ja sai osakseen hienot avajaiset. Harmillisesti maailma tunnelin ulkopuolella oli kuitenkin noiden kahden vuoden aikana mennyt eteenpäin ja samalla pöllit siirtyneet tukkirekkojen kiskottaviksi. Ikävän takaiskun seurauksena tuo 280 metriä pitkä kuolevan kansanperinteen muistomerkki päätettiin sulkea päädyistään ja keskittyä Näsinneulan suunnitteluun.

Tunneli sai uinua unohdettuna ruususen untaan neljän vuosikymmenen ajan, kunnes vuonna 2013 valtuustoaloitteiden myötä tunneli päädyttiin avaamaan uudelleen. Tällä kertaa sen toimenkuvaan kuului veneiden siirtoväylänä toimiminen vesistöjen välillä, missä virassa se yhä palvelee. Näsijärven puoleisen aukon kupeeseen avattiin myös kahvila, jonka pitäjä vastaa tunnelin avaamisesta sekä sulkemisesta. Samassa päädyssä on myös entisöitynä uittokalustoa.

Tunneli itsessään ei ole kovin erikoinen sisältä, mielenkiintoisena yksityiskohtana kuitenkin toimii sen kattoon maalattu keskiaikainen risti. Sen yläpuolella sijaitsi Pispalan vanha kirkko, joka tuhoutui tulipalossa tunnelin rakennustöiden aikaan 1968. Tulipalon aiheuttajaksi epäiltiin tunnelityömaan sähkötöitä.

Pitkäniemen mielisairaalan hautausmaa

Niuvanniemi, Törnävä, Kellokoski - melkeinpä jokainen taitaa tietää lähimmän mielisairaalan kutsumanimen ja usein siihen liittyy kolkko kaiku. Pirkanmaalla vastuu lankeaa Pitkäniemen sairaalalle, joka jo 1800-luvulta saakka on tarjonnut potilailleen lohtua ja lepositeitä. Nykyisin Pitkäniemi on paljon muutakin kuin psykiatrinen osasto, mutta edelleen nimi yhdistyy ensimmäisenä mielisairaalaan.

Sairaalan kupeessa, metsän keskellä sijaitsee pieni mutta varsin omaleimainen kalmisto. Kyseessä on mielisairaalan oma hautausmaa, jonka uumeniin peiteltiin vuosien 1902 - 1964 välisenä aikana 426 potilasta. Erityisen synkän ajanjakson muodostivat sotavuodet. Jos puutteessa eläneen kansakunnan ruokahuolto oli heikkoa, vielä huonommassa asemassa olivat mielisairaalan toista tuhatta asukasta, joiden korttiannos oli vielä kolmanneksen tavan kansalaista pienempi. Potilaiden kerrotaan syöneen ruohoa henkensä pitimiksi, eikä heikoissa olosuhteissa levinnyt tuberkuloosi helpottanut tilannetta. Potilaskuolleisuus nelinkertaistui pahimpana talvena 1941.

Olen käynyt ensimmäisen kerran Pitkäniemen hautausmaalla vuoden 1995 paikkeilla ja muistelen hautakivien lojuneen nykyistä enemmän hajallaan. Lisäksi aluetta peitti tuolloin selvästi tiheämpi kasvisto, nykyään aluetta hoidetaan jollain tavalla. Huomattava osa hautakivistä tuntuu kuuluneen merimiehille - syyksi on arveltu kuppaa, joka aivoja vaurioittavana täytti aikanaan mielisairaaloita, eikä Pitkäniemii liene ollut poikkeus.

Kaljakellunta

Huikean hyväntuulinen tapahtuma täytti taas Keravanjoen erilaisista kellujista aurinkoisena elokuun ensimmäisenä lauantaina.

Kaljakelluntaa on järjestetty jo toistakymmentä vuotta. Kelluntareitti vaihtelee vuosittain ja se alkaa vuorovuosin joko Keravanjoelta Vantaan Tikkurilasta, tiedekeskus Heurekan kohdalta tai Vantaanjoelta Vantaan Tammistosta. Tänä vuonna oli aika lähettää kellujat matkaan Heurekalta ja noin 4000 osallistujaa lähti lipumaan jokea pitkin kaljaa ja muita virvokkeita tissutellen.

Kaljakellunta on avoin tapahtuma, jolla ei ole virallista järjestäjää. Tapahtumalla on kuitenkin omat nettisivut, joista tapahtuman aikatauluja ja reittejä voi tarkistaa. Nettisivujen ylläpitäjät ovat joutuneet taistelemaan sivujen ylläpidosta menneinä vuosina jopa käräjäoikeudessa. Tänä vuonna kelluntoja on järjestetty tai yritetty järjestää vaihtelevalla menestyksellä myös Tampereella, Porissa, Salossa, Kouvolassa, Vaasassa ja Kuusamossa.



Kaikenkaikkiaan hyvän mielen tapahtuma; erilaisia kelluvia viritelmiä, paljon naurua, iloisia ilmeitä, osallistujia ympäri Suomea ja myös muualta maailmalta. Tapahtumassa oli yllätyksekseni paljon myös vanhempaa väkeä sekä kellumassa että rannoilla seuraamassa tapahtumaa.

Harmi, että usein kaljakellunnasta puhuttaessa mainitaan ensimmäisenä vain roskaaminen. Tapahtuma on kuitenkin muodostunut Vantaalle jo melkoiseksi matkailumagneetiksi ja kaupunki alkaakin suhtautua spontaaniin kaupunkitapahtumaan jo hieman suotuisammin. Tänä vuonna Vantaa listasi Kaljakellunnan kesän tapahtumatarjontaan esittelevään ilmoitukseensa.

Toivottavasti saamme nähdä kellujia tulevaisuudessakin Suomen joissa ja järvissä sekä roskaamisen kuriin, jotta äänenpaino siirtyisi jatkossa roskista ennemminkin tapahtuman hyväntuulisuuteen ja Suomi-kuvan myönteiseen edistämiseen.

» Kaljakellunta, www.kaljakellunta.org

Olavi Virran muistomerkit Sysmässä

Olavi Virran syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta vuonna 2015. Olavi Virta oli suomalainen laulaja, tangokuningas ja iskelmätähti. Hän teki satoja levytyksiä, keikkaili ja esiintyi lukuisissa elokuvissa.

Olavi Virta syntyi 27. helmikuuta 1915 Riuttalan torpassa, Sysmän Särkilahden kylässä. Siksipä Sysmästä löytyy parikin kappaletta Olavi Virran muistomerkkejä.

Sysmän Majutveden rantapuisto sai uuden nimen, Olavi Virran Puisto, kun ylläolevassa kuvassa oleva, kuvanveistäjä professori Kimmo Pyykön taideteos, Hopeinen kuu paljastettiin siellä 16.5.2015.

» Olavi Virta 100 vuotta -muistomerkki, www.olavivirtamuistomerkki.com

Olavi Virran muistoreliefi löytyy Sysmän Särkilahden nuorisoseurantalon pihasta. Virran syntymäkoti sijaitsi nuorisoseurantalolta vain muutaman sadan metrin päässä, mutta siellä ei ole enää rakennuksia jäljellä.

Lisäksi Virralla on muistomerkki Tampereella, jossa hän kuoli vuonna 1972, ja muistolaatta myös Helsingissä.
 

Pinxinmäki

Sysmän Suopellossa sijaitseva Pinxinmäki kutsuu itseään Viihtymöksi.

Sysmä ja Pinx saattaa kalskahtaa etäisesti tutulta, sillä jo vuonna 1970 samaisella paikalla aloitti toimintansa taidekeskus Suvi-Pinx. Sen toiminta jatkui aina vuoteen 2007, ollen näin Suomen toiseksi vanhin kuvataiteen kesänäyttelypaikka. Se oli aikoinaan jopa Suomen suosituin nykytaiteen kesäkatselmus, jossa taidetta kävi ihailemassa parhaina kesinä jopa 30 000 kävijää. Sysmän kunta osti alueen itselleen vuonna 2013 ja tänä vuonna siellä aloittivat toimintansa uudet yrittäjät.

Kunnostetusta päärakennuksesta, entisestä Ilolan kansakoulusta, löytyy kahvila-ravintola, joka tarjoilee lounasta ja muuta pientä purtavaa. Kahvilassa päivystää vahtikoira Rusetti. Pihapiirin muissa rakennuksista on näytillä taidetta ja sekatavarakauppa, jossa myynnissä paikallisia tuotteita. Kulttuurimäellä järjestetään myös erilaisia musiikkitapahtumia. Lisäksi Päijänteen rannalla sijaitsevalla paikalla on vierasvenesatama ja venepalveluja, aktiviteetteja ja hoitoja, kuten islanninhevosvaelluksia ja turve-, yrtti- sekä muita hemmotteluhoitoja.

Uuden Pinxinmäen taide-elämä heräsi eloon, kun kesäkuussa siellä avautui näyttely, jossa on esillä 12 nykytaiteilijan teoksia. Näytillä on esimerkiksi Elisa Lientolan teräsveistoksia, Klaus Kopun maalauksia ja Kaarina Kaikkosen valokuvia. Lisäksi Pinxinmäen piharakennuksissa on näytillä Ilopeetu Veikkosen menninkäisaiheisia maalauksia ja Pinxinmäen tuulimyllyssä siskoni Pia Rönnbergin maalauksia.

» Pinxinmäki, www.pinxinmaki.fi
» Pinxinmäki Facebookissa